Asiantuntevan oloinen kuljettaja..suuntaa retkueen kohti seikkailuja.
Ensin tavataan tuttuja ja asioidaan isossa kyläkaupassa ja hillutaan sen piha-alueelle pystytetyssä tivolissa. Sieltä matka jatkuu Kuninkaan lähteelle jossa nautitaan lapsille mieluisasta caravan-alueesta palveluineen.
Keli on kesäisen hiostava. Sitten itse lähteellä alkaa ak:takin kiinnostavaa löytyä. Ei sillä että en viihtyisi vesipuistoissa.
Keli on kesäisen hiostava. Sitten itse lähteellä alkaa ak:takin kiinnostavaa löytyä. Ei sillä että en viihtyisi vesipuistoissa.Löytyi itse lähde ja lähteestä kääpiöityneitä puronieriöitä joista onnistuneesti vedin digipokkarilla veden alla otettuja kuvia. 
ja itse lähde.
Kirkasta vettä ja kauniita kaloja eikä paikassakaan mitään vikaa ollut. Sitten oltiin, ei niin kehuttavalla leirintä alueella, olikohan Turengissa ennen kuin päästiin Puuhamaahan ja testailemaan sen vempeleitä..
ja itse lähde.
Kirkasta vettä ja kauniita kaloja eikä paikassakaan mitään vikaa ollut. Sitten oltiin, ei niin kehuttavalla leirintä alueella, olikohan Turengissa ennen kuin päästiin Puuhamaahan ja testailemaan sen vempeleitä..
Sitten ajellaan Ruissaloon jossa yövytään ja aamulla hypätään punaiseen laivaan jolla käydään Tukholman satama-altaassa kääntymässä. Välillä kuullaan pelottavia huhuja liikkeellä olevistä ukkos- ja muista myrskyistä jotka ovat särkeneet mitä missäkin. Meillä meri velloo tyynenä ja mailla matka jatkuu kohti Munapirttiä joka on siis saari Kotkan kupeessa. Jossa odottaa tuttavaperhe ja tietysti meri seikkailuineen.
Piironki parkkiin ja naattimaan.
Ja taas jäi ukkosmyräkät taa...kelit suorastaan helli ja itämeri oli tyyni...mikä tietysti hankaloitti savukalojen saantiakin...oli muistaakseni paraillaan 7 verkkoa kerralla pyynnissä..no savuahvenet ja joku kuhakin kuitenkin.
Välillä sitten veneiltiin muuten vaan.
Käytiin Kaunissaaressakin lohikeitolla ja tietysti kalastusmuseossa.
Täysin kalastusta unohtamatta. Paikoin venematkat tuntuivat kestävän ja joitakin ne jopa uuvuttivat. Keli oli todella hiostava.
Tarjoilu oli onneksi hyvää ja helpotti helteessä.
Nuorimmainen otti rennosti kuin merenkulkija ikään.Kipparointi ei ole kevyttä ja välillä oli tietty ladattava akkuja jotta jaksaa taas.
Illalla lasten uinahdettua nautittiin elokuun lämpimistä illoista.Syötiin ja juotiin hyvin, vähän uitiin ja saunottiinkin.
Ja katseltiin tietysti auringon laskuun...
Sitten oli aika ajella kotiin hieman huoltamaan ja jatkaa sitten Tampereelle jossa tietysti Särkänniemeen ja vähän Ikeaankin.
hyppykuva..pullonokka-delfiinistä kun ei ollu kaloja näkösällä.
Ja taas jäi ukkosmyräkät taa...kelit suorastaan helli ja itämeri oli tyyni...mikä tietysti hankaloitti savukalojen saantiakin...oli muistaakseni paraillaan 7 verkkoa kerralla pyynnissä..no savuahvenet ja joku kuhakin kuitenkin.
Välillä sitten veneiltiin muuten vaan.
Käytiin Kaunissaaressakin lohikeitolla ja tietysti kalastusmuseossa.
Täysin kalastusta unohtamatta. Paikoin venematkat tuntuivat kestävän ja joitakin ne jopa uuvuttivat. Keli oli todella hiostava.
Tarjoilu oli onneksi hyvää ja helpotti helteessä.
Nuorimmainen otti rennosti kuin merenkulkija ikään.Kipparointi ei ole kevyttä ja välillä oli tietty ladattava akkuja jotta jaksaa taas.
Illalla lasten uinahdettua nautittiin elokuun lämpimistä illoista.Syötiin ja juotiin hyvin, vähän uitiin ja saunottiinkin.
Ja katseltiin tietysti auringon laskuun...
Sitten oli aika ajella kotiin hieman huoltamaan ja jatkaa sitten Tampereelle jossa tietysti Särkänniemeen ja vähän Ikeaankin.
hyppykuva..pullonokka-delfiinistä kun ei ollu kaloja näkösällä.
Sitten oli aika suunnata pienen huoltotauon jälkeen kohti Kainuuta ja käydä hieman mummolakierroksella. Ja olihan siinä parit hautajaisetkin. Veti tunnelman jotenkin matalaksi ja reissusuunnitelmatkin meni hieman jäihin. Kunnes päätettiin jatkaa kainuun merelle ja Manamansaloon. Jossa asetuttiin aivan rantatörmälle nauttimaan maisemista.Ne auringonlaskut...Ja aamut taktiikka palavereineen...sekä mielikuvaharjoitukset..ja onnistuneet suoritukset. Yhdessä tekeminen.
Elämänsulostuttajakin vähän kopaisi...josko..mutta ei. Totesikin että kalastaa yleensä vaan paikoissa joista saa myös kalaa.
Asta oli murjonut aikalailla Manamansaloakin ja oli taas aika vaihtaa maisemaa..ensin yöksi saaren toiselle rannalle ja sitten mantereelle.
Vaikka Oulujärvi on matala ja viijatti pystyvä värkki niin käytimme ylityksiin lossia..ja sitten jo isompaa lauttaa matkan jatkuessa Hailuotoon..Hyvää ruokaa, juomaa ja lumoavia auringonlaskuja
ja seurakin erinomaista...Merisää : Marjaniemi, heikkoa tuulta ..
Vähän jo väsyneitä mutta hyväntuulisia reissulaisia...Porukka kohti Oulua ja siellä piristävät vierailut sukulaisissa ja ystävien luona(kiitos ja terveisiä) ja sitten Kajaaniin vielä sukuloimaan..ja tietysti hieman onkimista opastamaan aloittaville onkimiehille..
Ei olleet kirret oikein antautuvaisia meidän pyynnöille..mutta varmasti heitot pojilla piteni ja into kasvoi...en kysynyt voiko serkkupoikien kuvia julkaista, joten jääkööt nyt. Sitten oli pienen palaverin paikka ja päätettiin että ajellaan jo kotiin jotta ehditään purkaa romppeet ja palautua ennen kuin loma loppuu.
Vähän jo väsyneitä mutta hyväntuulisia reissulaisia...Porukka kohti Oulua ja siellä piristävät vierailut sukulaisissa ja ystävien luona(kiitos ja terveisiä) ja sitten Kajaaniin vielä sukuloimaan..ja tietysti hieman onkimista opastamaan aloittaville onkimiehille..
Ei olleet kirret oikein antautuvaisia meidän pyynnöille..mutta varmasti heitot pojilla piteni ja into kasvoi...en kysynyt voiko serkkupoikien kuvia julkaista, joten jääkööt nyt. Sitten oli pienen palaverin paikka ja päätettiin että ajellaan jo kotiin jotta ehditään purkaa romppeet ja palautua ennen kuin loma loppuu.No nyt ollaan jo onnellisesti töissä...ja palattu päiväjärjestykseen. Projekti -vene on viimeistelyjä vailla ja syksyn kalakuvioita hiotaan ankarasti. Ensi sunnuntaina luultavammin Nokiselle. Hakemus kahteen syksyn sm-karsinnoista on vetämässä. Seuran lammelta hain vauhtia uusien siimojen kanssa. Ja muutaman kaverin kanssa on vielä lokakuulla ohjelmassa leikkimielinen , tosissaan käytävä Golden-lax kilpailu jossa kalastetaan veneistä kirjolohta. Odotukset karsintoihin eivät ole kummoiset. Niin vähän on kalastusta alla tälle kesälle ja paikat joihin hain ovat itselle vieraita, eli en ole niissä kummassakaan koskaan kalastanut. Golden-laxin olen päättänyt kilpailijaparini kanssa voittaa ylivoimaisesti.
Ja jos kelit sallivat olisi tarkoitus kalastaa hieman siikaa vielä projekti-veneellä tuosta kotijärvestä. Jokihommathan alkaa olla kohta paketissa tältä syksyltä. Tiedä sitten ehtisikö käydä jossain missä voisi kopaista vielä harria tai kirreä ennen kuin talvi ottaa niskalenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti