Paljon asiaa asian vierestä...

keskiviikko 14. heinäkuuta 2010

No nyt tarkenee

No koskille en ole viitsinyt edes yrittää lähteä koska kelit ja sitä myötä vedet meni niin lämpimiksi. On tullutkin hinkkailtua projekti-venettä.

Paatti nyt on vielä aika vaiheessa mutta tarkoitus olisi vielä tälle kesälle sillä ongelle lähteä. No sitten on tietysti tullut oltua muuten mukuloiden kanssa kohtuu ahkerasti vesillä minkä töiltä on ehtinyt.Toki olen tenhyt retken seuran lammelle jossa kävin pinturoimassa helteisessä kelissä ja sainkin pari kirjoa narautettua pinturiin mutta vaikeita ja passiivisia olivat. Pari yöllistä reissua "salaiselle" lähijärven siika apajallekin olen tehnyt. Heittänyt etupäässä pinturia ja hiukan nymphejäkin, huonolla menestyksellä. Pari aivan pientä siian lirkkiä olen ylös ahventen ja särkien lisäksi saanut.  No on toisaalta kiva odotella vesien jäähtymistä jolloin paikka varmaan pääsee paremmin oikeuksiinsa. Hyönteisten kuoriutuminen on ollut kyllä vilkasta, suursurviaisia ja erilaisia vesiperhosiakin pienempien kaksisiipisten lisäksi. Paikalla on muuan komea haapa. Niin iso ja komea että piti tyveltä oikein kuva tällätä ja rullamitalla ympäryksen siitä noin vyötärön tasalta mittasin ja se oli 270 cm.


Kuva kalapaikalta kodin suuntaan ja isonpuun tyveltä jossa vapa antamassa hieman mittakaavaa. Reissulta palatessa oli jo varsin hämärää ja sain yrittää taltioida ..en piilossa tupakoivaa rantojen asukkia vaan kiiltomatoa vai mikä lienee virallisemmalta nimeltään. No ovela ötökkä kuitenkin.

maanantai 5. heinäkuuta 2010

Helteinen Puruves

No niin, jo viime vuonna kalastaessani Puruveden sm-karsinnassa ihastuin paikkaan ja itse kilpailuunkin. Nyt jo aika aikaisin keväällä selvisi että tänä kesänä ei kilpailla. Ja jos, niin vain Puruvedellä ja jos muut kuviot sen sallivat ja saan peruutuspaikan tai muuten vain jälki junassa mahdollisuuden päästä mukaan kyseiseen kilpailuun.

Jossain vaiheessa alkoi näyttää että em.ehdot toteutuvat ja tein muutamia pikkuvalmisteluita ja pieniä ennakko suunnitelmia.Tavoitteeksi asetin selkeän, mitalikolmikkoon. Suunnitelmat ja niiden teko ovat melkein mukavampia kuin itse kalastuskilpailut. Kyseisessä kisassa kilpaillaan siis rajatulla vesialueella siten että kukin kalastaja kalastaa kolme kahden tunnin mittaista jaksoa arvonnan ja osin omien toiveidensa mukaan valitsemistaan saarista/luodoilta rannalta. Kalastetaan harjusta, siikaa ja taimenta. Vesi puruvedessä on kirkasta. Skauttailin kartalta saaria ja katselin ilmakuviakin ja kun selvisi että pääsen mukaan tulostelin itselle karttaluntit joihin piirustelin vähän ottipaikkoja. Seurasin säätietoja ja sidoin hieman perhojakin "sillä silmällä". Osin edellisen vuoden kokemuksiin pohjautuen. Mielessä juuri harjus ja siika.   
Suursurviaisia apinoivia pintaperhoja ja jokusia nymhejä variaatioineen..
Tiedossa oli että nyt kalastettava kilpailu alue poikkeaisi edellisestä vuodesta ja siten saaret olivat outoja. Kelitietojen valossa ajattelin että kalastan tiukasti suunnitelmani mukaisesti pienistä saarista tai luodoilta koska oli luvattu hellettä ja heikkoa tuulta. Toki oli jo ennakkoon melko varmaa että illaksi tyyntyy ja se voi lisätä vaikeuksia kirkkaassa vedessä, puhumattakaan jos se tapahtuu jo päivällä.

Matkustin Kerimäelle jo kisaa edeltävänä iltana tai oikeastaan alkuyöstä. Aamusella herättyäni avasin piirongista pimennysverhoa ja kas aurinkoinen Puruves läikehti lempeänä ikkunan takana. Tunnelma oli hyvä. Aamukahvit ja hieman palasta ja vehkeiden virittelyä. Pian paikalle alkoi valua kilpakumppaneita ja leppeissä tunnelmissä  siinä turistiin ja vedeltiin kahluuhousua jalkaan.
Sitten venekuljetuksella kisakeskuksena toimivaan saareen jossa alkulöpinät ja kilpailu saarten valintajärjestyksen arvonta. Se sujui rutiinilla ja kitkatta ensimmäinen jakso alkoi klo 12 ja sain itselleni kokonaisen pikkusaaren omaan käyttöön. Saari oli Pikku-Pekka ja aika kuolleen näköinen. Puihin oli ilmeisesti iskenyt jokin tauti kun olivat melkein kaikki pystyyn kuolleet.
No muuten ranta oli sopivan monimuotoista ja vastasi hyvin ennakko suunnitelmiani enkä siis ollut niistä vielä joutunut tinkimään.
Kilpailun alkuun kuuluu tietty jännitys ja turhan säätäminen. Jakson alussa pitäydyin suunnitelmassa ja nympheillä ja pintureilla siis aloitin ja vaihtelin niitä tilanteen mukaan. Joitakin pintakäyntejä näkyi ja jakso alkoi komealla hauella joka aluksi tietysti säikäytti. Sitten joku ahven ja alamittainen harjus. Oli jo karata säätämiseksi ja hakemiseksi. Lopulta viimeisellä neljänneksellä kalat löytyivät ja sain yhden 38 senttisen harjuksen pinturilla maille ja karkaamassa ollut luotto omaan tekemiseen palasi sijoilleen. Jaksolta se jäi ainoaksi kelpaavaksi kalakseni. Olin kalalla jakson kolmas. Ja siis hyvin pelissä mukana. Kalan tulo oli ollut arvatun laista eli nihkeää.Puruveden kilpailussa alamitan täyttämät kalat saamamies lopettaa ja tuo mukanaan mittaukseen toisin kuin kilpakalastuksessa yleensä on tapana. Yleensä kalat vapautetaan nopeasti mittauksen jälkeen.

Tauko. Kahvia, muikkukukkoa ja helvetisti spekulointia ja naurun remakkaa ja kalajuttuja. Salamyhkäisiä harhaanjohtamispyrkimyksiä ja toki myös kelpo neuvoja. Uusi jakso, uudet kujeet. Kalkkuna saaret ja pinnetilanne. Pari muutakin jantteria samaan saareen jotka heti paikallisina kehäkettuina pelipaikoille. Liian ahdasta ja suunnitelma b. Munaravia toiseen päähän parisataametriä pitkää saarta ja jatkoa kässärin varassa. Todella vaikeaa kalastusta ja tuuli alkoi temppuilla loppuen lopulta kokonaan. Kikkailun myötä pintaperhoilla kuitenkin kaksi pientä siikaa ennen kuin jakso päättyi klo 18.30

Lyhyt tauko ja tilanne katsaus. Jakso sijoitus jälleen kolmas. Oma kalastus oli sujunut nuottien mukaan kutakuinkin ja oli kirivaihteen aika. Kahteen vapaan pintsukat ja yhdessä nymphi setit. Rohkeahko peliliike koska oudoilla vesillä ja hankalassa kelissä ei harjuksen perään kannata lähteä joka on selkeästi reviiri-kala ja jos ei niitä ole tiedossa , menee vaikeaksi. Joten Siikakuviot. Saareksi Petrin "kärki" semmoinen isomman saaren kärjessä oleva erillinen pienempi, pitkä kapea särkkämäinen saareke. Vastasi vaatimuksia ja vaikutti kuuleman perusteella hyvältä varasuunnitelma c:ksi.

No sinne sitten ja tarkkaa kalastusta kovalla tsempillä. Helvetisti alamittaista harjusta jotka vain limoittivat cdc-pintsukoiden siipiä ja häiritsivät harvojen alueella pyörivien siikojen kalastusta. Lopulta jakson päättyessä klo 22 oli pussin pohjalla kaksi pientä siikaa. Ongelmana oli etteivät siiat olleet isoissa parvissa ja rasvatyyni ja kirkas keli piti ne varovaisina. No hiljaisena venekyydillä kisakeskukseen jossa mittaus ja tulosten kuuleminen. Lopputuloksissa olin kolmas ja asetetut tavoitteet täyttyivät. Mikäli oikein ymmärsin niin mitalikolmikon lisäksi vain pari heppua sai kaloja kaikilta jaksoilta. Kisa oli mennyt osaltani todella hyvin ja olin sijoitukseen tyytyväinen, taktiikka ja tekniikka puoleen löytyi aika paljonkin hiomista. Opin paljon ja olen seuraavalla kerralla taas vaarallisempi vastus. Oli toisaalta ihan kivaa nähdä joitakin nimiä jotka ovat yleensä löytyneet tuloslistalla minua ylempää nyt minua taaempana. Tämä tietysti osaltaan tuo uskoa siihen että jotain on oppinut ja antaa samalla intoa opetella lisää. Saa nähdä mikä on tilanne kesän loppujen kisojen osalta, sopisiko tuo kaikesta huolimatta vielä Utajärvi kalenteriin. Ja mikähän lie siellä paikkatilanne, eihän sitä nyt finaali paikkaa kun siellä pitäs voittaa mutta kun siellä on niitä isoja siikojakin...

Ei ollut hyvä uutinen että ilmeisesti Puruveden kisa jää pois toistaiseksi. Palaako se kisakalenteriin, toivottavasti. Paikkana hieno ja kisanakin erilainen, nyt oli kelitkin jo vähän liiankin hyvät.  Kiitos järjestävälle seuralle hienoista kisoista ja hyvästä kalakukosta. Ja kiitos kanssakilpailijoille hyvästä seurasta ja vastuksesta.