Paljon asiaa asian vierestä...

sunnuntai 20. kesäkuuta 2010

Pönkityskeikka

No niih, eilen illalla töiden jälkeen oli kauhea kyty onkimaan ja kalastus-itsetunto oli alamaissa. Jostain olisi taas kaivettava se, osaan auttavasti onkia, tunne esiin. No olin hankkinut osakkuuden seuran lammelle jonne nyt sitten työillan päälle pönkitystä hakemaan. Katselin työvuorotilannetta joka näytti siltä että taitaa se seuraava onkikeikka tulla vasta heinäkuussa joten nyt oli vaihtoehdot vähissä. Sateli vettä, keli oli kyllä muuten lämmin. Alkuyö ei yleensä ole istukaskirjon ongintaan ihan parasta aikaa mutta nyt tarvittiin se tuntuman palautus. Ja eikun kohti Kuusikkolampea. Perillä vitosen keppiin kärkiuppo, perukkeeseen pikku booby ja pastilli suuhun.

sunnuntai 13. kesäkuuta 2010

Hartsan jäljillä





No niin , paljon odotettu reissu Kainuuseen oli ja meni. Tarkoituksena oli alkuperäisen suunnitelman mukaisesti kalastaa neljää erillistä pientä jokea jotka eivät paljoa luokkaa "puro" isompia ole.Reissuun lähdettiin yhdessä erään ystäväni kanssa. Olen kaikista kyseisistä joista onnistunut joskus aiemmin laillisen alamitan täyttämiä harjuksia saamaan ja osasta jopa yli 45 senttiinkin venyneitä yksilöitä. Kun 11.6-13.6 viikonvaihteen sää ennusteet tulivat julki, iski jo huoli siitä kuinkahan reissulla mahtaa kalojen suhteen käydä.

Siirryttiin pelialueelle ja aloitus joelle jo perjantaita vasten yöllä, tällöin sään kylmyys sekä alhainen vesitilanne näyttäytyi karussa todellisuudessa.Vedet olivat alhaalla ja laskusuunnassa. Yöllä lämmintä oli 3 astetta, vesi tuntui kätöseen lämpöiseltä, en mittaillut mutta 10 asteen paremmalla puolella hyvän matkaa, veikkailin. Sateita "odoteltiin" saapuvan lauantaiksi. Ensimmäinen joki ja yö antoi muutamia pienia harreja välille n.20cm-33cm kaikkien ottaessa joen vaimakasvirtaisimmista osista, lisäksi koukuista irroteltiin muutamia pieniä taimenen poikasia jotka vaikuttivat virkeiltä ja hyvävoimaisilta kuten harjuksetkin. Perhoina toimivat pienet vihreät ja mustat kuulapäät. Narahtipa joku aamun lämmetessä pinturiinkin. Paikan piti olla sellainen aloitusjoki jonne ei oltu juuri tavoitteita asetettu ja saaliskalat vastasivatkin aika paljolti ennakko odotuksia. Aamupäivällä hyvät unet ja seuraavaan kohteeseen jossa sama karu tilanne, vähän vettä ja kalat pieniä.


Pari reilua haukeakin oli pakkautunut pelipaikoille virran vähennyttyä vedenlaskun myötä. No Seuraavalle joelle. Siellä tilanne oli kaikkein hankalin, alkujaankin pieni joki oli kuihtunut niin vähiin että otettiin käyttöön huono vara joki. Tämä oli kyllä muita hieman vauraamman kokoinen mutta sama alamittaisten tarjonta jatkui ja lajikirjokin pysyi samana. Siihen pian väsyttiin kun ei isompienkaan kalojen paikoilta tavoitettu kuin pikkulirkkejä. Taas paljon puhetta ja unten maille. Ja sitten ...Kaatosateessa sinne viimeiselle joenlirulle.


Ensin kalasteltiin pitkin kaunista pikkujokea kunnes näpit olivat aivan kohmeessa. Harrin koko vaihteli illalla 6-7 cm:stä aina tuonne 25-27 cm:n. No kaunis joki ja monenkokoiset pikkuharrit olivat piristävä kokemus koska kaikenkokoista luonnonpoikaa oli liikkeellä joka söi pinnastakin vaikka keli oli kylmä ja sateinen, tuulikin kova kuin venäläisissä elokuvissa. No sitten oli jo vitsitkin vähän tiukassa eikä sateen pehmittämillä ja kolean ilman kohmettamilla sormilla saanut oikein solmujakaan tehtyä. Ja eikun autolle ja vähän kotimaista vihannesta, ruotsalaisia uusia pottuja ja kahvia koneeseen.


Ja eikun yön selkään. Sama karu meininki jatkui, nyt vaan kalantulo hiipui entisestään. No mitä jäi käteen? Todella hienoja pikkujokia jotka eivät nyt päässeet oikein parastaan esittämään, mukavaa kalastusta keveillä välineillä, välillä pienillä lasikuituisillakin. Kuvauksellisia paikat eivät olleet koska keli ei antanut oikein oikeutta paikkojen hienoudelle, välillä usvaa oli jokien yllä haitaksi hasti tai muuten vaan maisema sateesta harmaana. Ilahduttavaa oli huomata että joissa oli kuitenkin hyvin monen kokoista harjuksen ja taimenenkin luonnonpoikaa ja kalat olivat virkeitä ja hyväkuntoisia ja poikasistukkaitaltakin vaikuttaneita joitakin saatiin. Lisäksi syntyi helvetillinen määrä erinäisä isomman harjuksen vesialueella sijoittumiseen ja muuhun käyttäytymiseen liittyviä spekulaatioita. Tällä reissulla makkaroita kyllä paistoin , tosin paistinpannulla ja kuvaamatta jäivät. No ehkä seuraavalla reissulla.



tiistai 1. kesäkuuta 2010

Tätä on nyt pakko hieman koeponnistaa...


Niih siis haluan kokeilla asettaa kuvia tekstiin siten että ne eivät ole laidassa vaan tekstin sisällä, lomassa ja välissä. Itselleni ei tämäkään ole helppoa ja ongelmatonta. Nyt kuitenkin olisi korkea aika saada homma haltuun sillä on vaarana että seuraavalta reissulta tullee ehkä otettua jo joitakin kuviakin joita sitten sais nätimmin näytille jos ois homma hanskassa. Tämä on siis puhdasta "koe-ajoa".

Noniih nythän toi onnistui ja idea alkaa olla kutakuinkin hallussa...jatkoa silmällä pitäen. Tuossa kuvassa joku vähän outo setä kattoo karttalehdykkää yrittäen antaa sivullisille vaikutelman että siitä jotain ymmärtäisi. Kuva on yhden toisen setän ottama joka onkin aika taitava ottamaan noita kuvia. Kuva on otettu männä kesänä Puruvedellä jossain saaressa jonka nimeä en nyt muista.

Nyt täytyis vaan ehtiä hieman sitomaan vielä ennen tulevia reissuja että ois oikeanlaisia suteja jotta sais niitä hienoja kalakuvia mitä tänne liitellä. Peurankarvaa pitäs huomenna postitse tulla niin pääsee muutaman pikku-mutikan sitasemaan varalle ja jokunen pieni pintsukkakin varmaan täytyy vääntää. Seuraava maininnan arvoinen reissu on ensiviikon lopulla tuonne Kainuuseen jossa on tarkoitus muutamilla pienillä joilla lirkkiä etupäässä harjuksen perässä. Silloin pääpaino on nauttimisessa hienosta kalastuksesta pienvesillä ja tietysti jo jänskättää että meneekö 45 senttiä puhki ja montako kertaa. Aijai että se harjuksen kalastus on mukavaa hommaa.