Pönkityskeikka

No niih, eilen illalla töiden jälkeen oli kauhea kyty onkimaan ja kalastus-itsetunto oli alamaissa. Jostain olisi taas kaivettava se, osaan auttavasti onkia, tunne esiin. No olin hankkinut osakkuuden seuran lammelle jonne nyt sitten työillan päälle pönkitystä hakemaan. Katselin työvuorotilannetta joka näytti siltä että taitaa se seuraava onkikeikka tulla vasta heinäkuussa joten nyt oli vaihtoehdot vähissä. Sateli vettä, keli oli kyllä muuten lämmin. Alkuyö ei yleensä ole istukaskirjon ongintaan ihan parasta aikaa mutta nyt tarvittiin se tuntuman palautus. Ja eikun kohti Kuusikkolampea. Perillä vitosen keppiin kärkiuppo, perukkeeseen pikku booby ja pastilli suuhun.

Annoin katseen kiertää lampea. Muutamia pintakäyntejä siellä täällä. On niitä siellä, totesin puoliääneen. Ja sitten huiskimaan. Neljä kävi haavissa asti ja yhden pamputtelin mukaankin. Pari tuntisen session lopun heittelin pikku streemereitä ja tuliha se pieni poranokkakin mailla käytettyä. Olo helpottui, tunne siitä että jos kaloja oli niin niitä saattoi saadakin oli palautunut. Ei nyt mitään ryntäystä perhoihin tullut mutta ne peruskalat perusseteillä ja ilman mitään kommervenkkejä. Tästä on hyvä jatkaa. Tulipa viestiä että on olemassa huoli että ainut sm-karsinta jota olin vähän kalenteriini yrittänyt sommitella olisi osallistujamäärän vähäisyyden vuoksi vaarassa peruuntua. Täytynee huomenissa ilmoittautua ja toivoa jonkun muunkin niin tekevän jotta Puruveden loistava kisa säilyttää paikkansa kisakalenterissa. Paikkana ja kisanahan Puruveden karsinta on aivan loistava ja poikkeaa näistä perus-istarien ronkinta-sessioista aika lailla.

 Alla väsynyt pönkitys-kirre joka pääsi sattumaksi sipulisilpun ja kermani joukkoon ja täytti paikkansa osana perheeni lounasta tänään.