No niin , paljon odotettu reissu Kainuuseen oli ja meni. Tarkoituksena oli alkuperäisen suunnitelman mukaisesti kalastaa neljää erillistä pientä jokea jotka eivät paljoa luokkaa "puro" isompia ole.Reissuun lähdettiin yhdessä erään ystäväni kanssa. Olen kaikista kyseisistä joista onnistunut joskus aiemmin laillisen alamitan täyttämiä harjuksia saamaan ja osasta jopa yli 45 senttiinkin venyneitä yksilöitä. Kun 11.6-13.6 viikonvaihteen sää ennusteet tulivat julki, iski jo huoli siitä kuinkahan reissulla mahtaa kalojen suhteen käydä.
Siirryttiin pelialueelle ja aloitus joelle jo perjantaita vasten yöllä, tällöin sään kylmyys sekä alhainen vesitilanne näyttäytyi karussa todellisuudessa.Vedet olivat alhaalla ja laskusuunnassa. Yöllä lämmintä oli 3 astetta, vesi tuntui kätöseen lämpöiseltä, en mittaillut mutta 10 asteen paremmalla puolella hyvän matkaa, veikkailin. Sateita "odoteltiin" saapuvan lauantaiksi. Ensimmäinen joki ja yö antoi muutamia pienia harreja välille n.20cm-33cm kaikkien ottaessa joen vaimakasvirtaisimmista osista, lisäksi koukuista irroteltiin muutamia pieniä taimenen poikasia jotka vaikuttivat virkeiltä ja hyvävoimaisilta kuten harjuksetkin. Perhoina toimivat pienet vihreät ja mustat kuulapäät. Narahtipa joku aamun lämmetessä pinturiinkin. Paikan piti olla sellainen aloitusjoki jonne ei oltu juuri tavoitteita asetettu ja saaliskalat vastasivatkin aika paljolti ennakko odotuksia. Aamupäivällä hyvät unet ja seuraavaan kohteeseen jossa sama karu tilanne, vähän vettä ja kalat pieniä.
Pari reilua haukeakin oli pakkautunut pelipaikoille virran vähennyttyä vedenlaskun myötä. No Seuraavalle joelle. Siellä tilanne oli kaikkein hankalin, alkujaankin pieni joki oli kuihtunut niin vähiin että otettiin käyttöön huono vara joki. Tämä oli kyllä muita hieman vauraamman kokoinen mutta sama alamittaisten tarjonta jatkui ja lajikirjokin pysyi samana. Siihen pian väsyttiin kun ei isompienkaan kalojen paikoilta tavoitettu kuin pikkulirkkejä. Taas paljon puhetta ja unten maille. Ja sitten ...Kaatosateessa sinne viimeiselle joenlirulle.
Ensin kalasteltiin pitkin kaunista pikkujokea kunnes näpit olivat aivan kohmeessa. Harrin koko vaihteli illalla 6-7 cm:stä aina tuonne 25-27 cm:n. No kaunis joki ja monenkokoiset pikkuharrit olivat piristävä kokemus koska kaikenkokoista luonnonpoikaa oli liikkeellä joka söi pinnastakin vaikka keli oli kylmä ja sateinen, tuulikin kova kuin venäläisissä elokuvissa. No sitten oli jo vitsitkin vähän tiukassa eikä sateen pehmittämillä ja kolean ilman kohmettamilla sormilla saanut oikein solmujakaan tehtyä. Ja eikun autolle ja vähän kotimaista vihannesta, ruotsalaisia uusia pottuja ja kahvia koneeseen.
Ja eikun yön selkään. Sama karu meininki jatkui, nyt vaan kalantulo hiipui entisestään. No mitä jäi käteen? Todella hienoja pikkujokia jotka eivät nyt päässeet oikein parastaan esittämään, mukavaa kalastusta keveillä välineillä, välillä pienillä lasikuituisillakin. Kuvauksellisia paikat eivät olleet koska keli ei antanut oikein oikeutta paikkojen hienoudelle, välillä usvaa oli jokien yllä haitaksi hasti tai muuten vaan maisema sateesta harmaana. Ilahduttavaa oli huomata että joissa oli kuitenkin hyvin monen kokoista harjuksen ja taimenenkin luonnonpoikaa ja kalat olivat virkeitä ja hyväkuntoisia ja poikasistukkaitaltakin vaikuttaneita joitakin saatiin. Lisäksi syntyi helvetillinen määrä erinäisä isomman harjuksen vesialueella sijoittumiseen ja muuhun käyttäytymiseen liittyviä spekulaatioita. Tällä reissulla makkaroita kyllä paistoin , tosin paistinpannulla ja kuvaamatta jäivät. No ehkä seuraavalla reissulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti